Kyllä. Olin se yhdys sana -tyttö, jonka äidinkielen esseet ja referaatit räiskyivät punaista. Olin myös se tyttö, joka haahuili päämäärättömästi kirjastossa, koska ei tiennyt mistä aloittaa, vaikka niin kovasti sitä halusikin. Valitettavasti olin myös se tyttö, joka uskoi kirjojen olevan niille fiksuille. Niille, jotka lukevat "oikein" ja ymmärtävät lukemansa jollain minulle ulottumattomissa olevalla filosofisella metatasolla.
Jouduin juuri googlaamaan, että kirjoitetaanhan metataso yhteen. Joudun tekemään niin usein, edelleen.
Vuosikymmenien haahuilun jälkeen olen löytänyt kirjat ja kokenut millaista on uppoutua tarinoiden ja henkilöiden maailmaan. Siitä olen todella nauttinut. Usein kirjan lukemisen jälkeen tuntuu kuitenkin tyhjältä. Olisi paljon kommentoitavaa ja ajatuksia, joita jakaa. Sen tyhjyyden täyttämiseen olen luonut tämän blogin.
Kirjojen ja lukemisen pariin minua auttoi ihana Lumiomena -blogi, josta olen löytänyt aivan huikeita ja koskettavia kirjavinkkejä sekä inspiraatiota tarinoiden pohdiskeluun.Kiitos siitä.
Tämä blogi on siis inhimillinen yritys yhdistää noviisi lukijan ja amatööri kirjoittajan intohimot ja kiinnostukset yhteen. En tiedä kuinka siinä onnistun. Tällä hetkellä olen se tyttö, joka ei osaa (vielä). Se tyttö, jonka on vain pakko toteuttaa tämä.
Ensimmäinen askel, check.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti