sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Ben Kalland:Vien sinut kotiin



"Toisinaan minusta tuntuu, että niputan yhteen elämäni kirkkaita pisteitä. Etäältä katsottuna ne voi ymmärtää kuvioksi." 


Ben Kallandin Vien sinut kotiin on kirja perhesuhteista ja yhteisöön kuulumisesta. Ennen kaikkea se on tarina totuudesta ja sen monenlaisista ilmentymistä. 

Kirjan kertoja on uskonnolliseen yhteisöön kuuluva Markus, jonka elämän kulkua lapsuudesta aikuisuuteen seurataan hänelle merkityksellisten, naisiin liittyvien suhteiden kautta. Kerronta mutkittelee menneen ja nykyhetken välillä. Markuksen elämän tärkeät hetket, kirkkaat pisteet kuvataan erillisinä, mutta peräkkäin luettuna, ne muodostavat koherentin ja kronologisen tarinan. 

Kalland kirjoittaa selkeästi, ytimekkäästi ja varsin oivaltavasti. Ajoittain niin tietävästi ja tarkasti, että fiktion ja faktan erottaminen ei ole mahdollista. Jopa niin, että hänen musiikkiin liittyvät kuvauksensa lähentelevät asiantuntemuksellaan pröystäilyä.  
Hän ripottelee taitavasti vihjeitä tapahtuneesta kerronnan sekaan, vain todeten, ja jatkaa tarinaa kuin ei olisi mitään kertonutkaan. Huomasin olevani kärsimätön, eihän niin saa tehdä, että kertoo tietävänsä mielenkiintoisen jutun, jota ei sitten kerrokaan. Kalland saa lukijansa koukkuun jo kirjan alkumetreiltä lähtien: Miksi perheen välit ovat menneet? Mitä Ellenille tapahtuu tai missä hän on? Miten Timo Auramon kuolema liittyy tähän kaikkeen? Miksi Markuksen perhe tietää kaikkien naapurien seurakunnat? Kysymyksien lista on loputon ja Kalland kiusoittelee paljastamalla aina vähän, juuri sen verran, että kirjaa on vain luettava eteenpäin, jotta lopullinen tähtikuvio on hahmotettavissa. 

Vien sinut kotiin herätti pohdintoja ihmisen itsemääräämisoikeudesta ja totuuden subjektiivisesta luonteesta. 
Miksi Markus ei kapinoi? Hän toimii vailla innostusta, kiinnostusta tai intohimoa. Hän on koneiston osa, joka mahdollistaa koneen pyörimisen, vailla omaa tahtoa tai kyseenalaistusta miksi toimia niin. "Niin kuin me kaikki, hän etsi rakkautta, mutta kun sitä ei ollut saatavilla, hän tyytyi uskoon ja toivoon."  
Markukselta puuttui elämästään rakkaus, hän oli menettänyt sen useasti äidin, sisaren, tyttöystävän mukana. Jäljelle jäi tyhjää suorittamista ja uhrautumista. Carolan uskallus ja rohkeus sekä Ellenin edustama pikkumyymäinen rehellisyys ja aitous olivat poissa Markuksen elämästä ja Markukselta. 

Vien sinut kotiin kirjassa on olemassa yksi totuus ja se on uskonnollisen yhteisön laatima. Tätä totuutta puolustetaan syyllistyen samalla itsepetokseen. Milloin ihminen on tosi itselleen ja onko asiat silloin totta, jos uskoo niiden olevan. Onko mahdollista, että on olemassa useampia totuuksia, jotka ovat olemassa toisistaan huolimatta? Markus keskittyi yhteen totuuteen uhraten toiset. Hän ei suostunut näkemään tärkeintä, jopa vaikutti pakenevan sitä. Onneksi hänen tiensä vei kotiin ja etäisyys kuroi yhteen erilliset pisteet, jolloin totuus oli nähtävissä. 
  



"Totuus on optinen illuusio, jota ei voi nähdä, jos katsoo sitä suoraan. Fiktio on sitä, että keksitään asioita, jotka eivät ole totta mutta jotka paljastavat totuuden." 





Kirjan tietoja: 

Ben Kalland: Vien sinut kotiin (2017) 
Atena kustannus oy 
279 sivua




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti